UPM VASTAAN FINNAIR
8.3.2006
UPM kolminkertaisti keskiviikkona (8/3) kerta heitolla irtisanomisten Suomen ennätyksen. 3000 suomalaista UPM:n työntekijää saa lähteä kävelemään. Hesarin toimittaja Jyrki Iivonen pelkisti samana päivänä netissä, mistä on kysymys:”UPM kannattaa paljon paremmin kuin Stora Enso ja Metsäliitto (M-Real), mutta siitä huolimatta rahaa pitäisi saada entistä enemmän. UPM on eri tilanteessa kuin kotimaiset kilpailijansa, sillä se on ainoa aito pörssiyritys. Metsäliiton turvana ovat metsänomistajat, jotka eivät perimmältään ole kiinnostuneita Metsäliiton tuloksesta vaan reiluista tukkikaupoista. Stora Ensossa huomattava osa todellisesta määräysvallasta on edelleen Suomen valtiolla.”
Tästä on kysymys: UPM on ”ainoa aito pörssiyritys”, koska sen omistaa kasvoton kansainvälinen sijoituspääoma. Sitä taas ei kiinnosta mikään muu kuin pääoman tuotto, shareholder value, jonka odotusarvot kaikissa ”aidoissa” pörssiyhtiöissä on hinattu järjettömän korkealle. Siksi kannattavin suomalainen metsäyhtiö saneeraa omistajiensa iloksi häikäilemättömän röyhkeästi, koska se on vastuussa vain ja ainoastaan kansainväliselle pääomalle. Sen sijaan Stora Enso ja M-Real ovat vastuussa myös ”alaspäin”, Suomen kansalle ja sen metsänomistajille, ja silloin mukana on muitakin intressejä kuin shareholder value.
Mitä tästä opimme? On kahdenlaisia omistajia ja kahdenlaisia yhtiöitä. On sellaisia, jotka myyvät itsensä pörssin kautta kokonaan globaalille pääomalle ja sen säännöille, ja on sellaisia, jotka noukkivat pörssistä sijoittajien rahaa oman toimintansa kehittämiseen, mutta pitävät määräysvallan itsellään.
Kuka tämän UPM:n tempun jälkeen kehtaa vielä ehdottaa, että Suomen valtion pitäisi luopua määräysvallan takaavasta omistusasemastaan keskeisissä yhtiöissään?
Sitä ei aio tehdä ainakaan Finnair, josta valtio omistaa 58,4 %. Finnairin uuden pääjohtajan otteita ulkoministeri Erkki Tuomioja kehuu (17/2) nettisivuillaan (www.tuomioja.org) näin:
”Pääjohtaja Jukka Hienonen on sanonut toista kuukautta sitten julkaistussa haastattelussa olevansa erityisen sitoutunut siihen, että Finnair pysyy itsenäisenä ja suomalaisena: ’En ole kiinnostunut sellaisesta, että Finnair peluutettaisiin jonkin ison ulkomaisen lentoyhtiön syöttöyhtiöksi’. Tätä HS:n toimittaja pitää emämokana, joka sai liikenneministeriönkin väen haukkomaan henkeään ihmetyksestä, koska toimitusjohtaja ei saisi julistautua kotimaisen omistuksen lipunkantajaksi.”
Tuomiojan kirjoituksen otsikko oli: ”Hyvä Finnair!”
8.3.2006
UPM kolminkertaisti keskiviikkona (8/3) kerta heitolla irtisanomisten Suomen ennätyksen. 3000 suomalaista UPM:n työntekijää saa lähteä kävelemään. Hesarin toimittaja Jyrki Iivonen pelkisti samana päivänä netissä, mistä on kysymys:”UPM kannattaa paljon paremmin kuin Stora Enso ja Metsäliitto (M-Real), mutta siitä huolimatta rahaa pitäisi saada entistä enemmän. UPM on eri tilanteessa kuin kotimaiset kilpailijansa, sillä se on ainoa aito pörssiyritys. Metsäliiton turvana ovat metsänomistajat, jotka eivät perimmältään ole kiinnostuneita Metsäliiton tuloksesta vaan reiluista tukkikaupoista. Stora Ensossa huomattava osa todellisesta määräysvallasta on edelleen Suomen valtiolla.”
Tästä on kysymys: UPM on ”ainoa aito pörssiyritys”, koska sen omistaa kasvoton kansainvälinen sijoituspääoma. Sitä taas ei kiinnosta mikään muu kuin pääoman tuotto, shareholder value, jonka odotusarvot kaikissa ”aidoissa” pörssiyhtiöissä on hinattu järjettömän korkealle. Siksi kannattavin suomalainen metsäyhtiö saneeraa omistajiensa iloksi häikäilemättömän röyhkeästi, koska se on vastuussa vain ja ainoastaan kansainväliselle pääomalle. Sen sijaan Stora Enso ja M-Real ovat vastuussa myös ”alaspäin”, Suomen kansalle ja sen metsänomistajille, ja silloin mukana on muitakin intressejä kuin shareholder value.
Mitä tästä opimme? On kahdenlaisia omistajia ja kahdenlaisia yhtiöitä. On sellaisia, jotka myyvät itsensä pörssin kautta kokonaan globaalille pääomalle ja sen säännöille, ja on sellaisia, jotka noukkivat pörssistä sijoittajien rahaa oman toimintansa kehittämiseen, mutta pitävät määräysvallan itsellään.
Kuka tämän UPM:n tempun jälkeen kehtaa vielä ehdottaa, että Suomen valtion pitäisi luopua määräysvallan takaavasta omistusasemastaan keskeisissä yhtiöissään?
Sitä ei aio tehdä ainakaan Finnair, josta valtio omistaa 58,4 %. Finnairin uuden pääjohtajan otteita ulkoministeri Erkki Tuomioja kehuu (17/2) nettisivuillaan (www.tuomioja.org) näin:
”Pääjohtaja Jukka Hienonen on sanonut toista kuukautta sitten julkaistussa haastattelussa olevansa erityisen sitoutunut siihen, että Finnair pysyy itsenäisenä ja suomalaisena: ’En ole kiinnostunut sellaisesta, että Finnair peluutettaisiin jonkin ison ulkomaisen lentoyhtiön syöttöyhtiöksi’. Tätä HS:n toimittaja pitää emämokana, joka sai liikenneministeriönkin väen haukkomaan henkeään ihmetyksestä, koska toimitusjohtaja ei saisi julistautua kotimaisen omistuksen lipunkantajaksi.”
Tuomiojan kirjoituksen otsikko oli: ”Hyvä Finnair!”
0 Comments:
Lähetä kommentti
<< Home