HYVÄ ALKO!
10.5.06

Kauppa- ja teollisuusministeriö on maan hallituksen määräyksestä kerännyt ja julkistanut kaikkien valtion yhtiöiden johdon palkat ja palkitsemisjärjestelmät. Yhtiökohtaiset tiedot löytyvät KTM:n nettisivuilta (www.ktm.fi).

Sieltä löytyy kuvaus myös Alko Oy:n johdon ja muun henkilökunnan uudesta, tämän vuoden alusta voimaan astuneesta kannustusjärjestelmästä. Sen luettuaan voi kerrankin täysin varauksettomasti kannattaa johdon ylimääräistä palkitsemista hyvin tehdystä työstä. Alko näyttää uutta suuntaa, poispäin 1990-luvun rahastamisesta ja optio-rämeiköstä.

Systeemin perusperiaate on nimittäin seuraava: se palkitsee johtoa ”yhtiön lakisääteisten sosiaali- ja terveyspoliittisten tavoitteiden saavuttamisesta” ja se on ”vain vähän tai ei ollenkaan sidoksissa myyntiin, liikevaihtoon tai yhtiön tulokseen”. Kannustuspalkkion maksimi on 1,5 kuukauden palkka.

Parasta on, että tavoitteet on konkretisoitu ja niiden keskinäinen painoarvo ja onnistumisen kriteerit määritelty. Tavoitepaletti vaihtelee vuosittain, arvioitujen tarpeiden mukaan. Tälle vuodelle Alkon hallitus on asettanut seuraavat tavoitteet ja painoarvot:

1. Onnistuminen yhtiön tavoitteita tukevan henkilöstöstrategian kehittämisessä ja toteuttamisessa (40 %). Kriteerit: työilmapiirikysely; henkilöstöstrategian valmistuminen aikataulussa.

2. Onnistuminen yhtiön sosiaali- ja terveyspoliittisia tavoitteita tukevan koulutusstrategian suunnittelussa ja toteuttamisessa (30 %). Kriteerit: aikataulu; koulutuksen sisältö; toimeenpanon aloittaminen.

3. Alkon hyväksyttävyys poliittisten päättäjien ja kansalaisten keskuudessa (10 %). Kriteerit: mediaseurannan tulokset; vuosittain toistettavan Alkoholipoliittiset mielipiteet –tutkimuksen tulokset.

4. Alkon asiakkaiden tyytyväisyys (10 %). Kriteerit: valtakunnallisen asiakastyytyväisyyskyselyn tulokset.

5. Toiminnan tehokkuus (10 %). Kriteerit: hallitus arvioi mittareilla, joihin myynnin volyymi ei vaikuta tai vaikuttaa vain vähän (esim. kustannukset/liikevaihto).

Tämän vuoden tavoitteiden painottuminen henkilöstöstrategiaan ei ole sattuma. Viime vuosien aikana Alkon henkilöstöjohto on useasti ajautunut pahoihin konflikteihin henkilökunnan kanssa, ja riitoja on toistuvasti ratkottu käräjäoikeudessa. Alko on riidat systemaattisesti hävinnyt.

Päätökset kannustuspalkkioiden suuruudesta tekee Alkon hallitus, ja kuten kuvauspaperi sanoo, ”hallitus käyttää arviointiin runsaasti aikaa”. Alkon nykyhallitukseen kuuluvat KTL:n entinen pääjohtaja Jussi Huttunen (pj), budjettineuvos Raija Koskinen (VM), johtaja Jussi Simpura (Tilastokeskus), apulaisosastopäällikkö Reijo Väärälä (STM), professori Satu Lähteenmäki (Turun kauppakorkeakoulu), kauppaneuvos Soili Suonoja (Hallitusammattilaiset ry.) sekä seurantajäseninä henkilöstön edustajat Jussi Helmiö ja Pekka Kirjavainen.

Alkon uusi kannustussysteemi merkinnee yhden aikakauden lopullista päättymistä. Leena Warsellin väitöskirja ”Perikato vai uusi alku?” (Stakes 2005) kuvaa suorastaan hyytävästi sitä mullistusta, jonka kouriin vanha mega-Alko joutui 1990-luvun puolivälin jälkeen. Vaikka vanhan suurmonopolin ydin, tämä nykyinen Alko Oy eli vähittäismyyntimonopoli irrotettin emoyhtiöstä vuonna 1999, monet sen toiminnan periaatteet – kuten aiempi taloudelliseen tulokseen sidottu kannustussysteemi – heijastelivat edelleen murroskautena Alko-konsernissa omaksuttua ajattelutapaa.