SÄÄN SOSIOLOGIA
21.6.06

Ajatusten Tonava -vakiopalstaa YP:ssä vastasi aikanaan sen edeltäjässä Ryyppyjä ja kulauksia -palsta. Tässä päivänä muutamana etsin erästä vanhaa AP:n artikkelia, ja silmiin sattui tuon palstan viimeinen kulaus numerossa 2/1993. Siteeraan sen tähän kokonaisuudessaan:

"Säänsosiologian ottamista suomalaiseksi spesialiteettialueeksi suosittelee Katarina Eskola (Kulttuurintutkimus 4/92): 'Elämä pimeässä on toista kuin valossa, eikä kylmässä tai märässä voi tehdä sitä mitä lämpimässä tai kuivassa. Vuodenaikojen kierrosta huolimatta taivaan hailea harmaus selittää luultavasti suomalaista elämää ja suomalaisia instituutioita paljon monitasoisemmin kuin arkiajattelun perusteella huomaamme.' Kannatamme lämpimästi, sillä ehdotus ei ole niin kummallinen kuin äkkiseltään voisi luulla. Ajatelkaa, mitä saisi irti teemoista Humalan vuodenajat tai Alkoholi ja suomalaisen pimeyden ydin."

Jos Suomessa tehtyä tutkimusta kampaa läpi tästä näkökulmasta, relevanttia materiaalia löytyy varmasti - ainakin kesämökkeilyn mentaalista maisemaa on tutkailtu. Mutta silti: missä viipyy varsinainen säänsosiologisen tutkimuksen systemaattinen huippuprojekti? Hyvä tilaisuus mietiskellä Katarina Eskolan ideaa osallistuvan havainnoinnin keinoin on tulevana viikonloppuna, joka sattuu olevan suomalaisen kesän huipennus.

Niin että hyvän sään juhannusta kaikille! Sen jälkeen jään kuukaudeksi lomille, joten seuraavan kerran tälle blogisivulle ilmestyy uutta tavaraa elokuun alussa.