OIKEUS JA KOHTUUS
5.10.2006

Stakes käynnisti helmikuussa 2005 ylijohtaja Matti Heikkilän johtaman ja koordinoiman hankkeen, josta YP 2/05 kertoi otsikolla "Stakes mobilisoi asiantuntijat 'suureen offensiiviin'". Tämä "Hyvinvointivaltion rajat" -niminen projekti asetti neljä työryhmää, joihin kutsuttiin asiantuntijoita paitsi Stakesista ja Stm:stä myös ja nimenomaan eri yliopistoista, korkeakouluista, liitoista ja yhdistyksistä.

Toimeksiannon mukaan ryhmien tuli saada raporttinsa valmiiksi runsaassa vuodessa. Ensimmäinen raportti, nimeltään "Oikeus ja kohtuus", julkistettiin maanantaina (2/10). Se on kahden ryhmän, Matti Heikkilän vetämän sosiaalipolitiikkajaoston ja Pentti Arajärven luotsaaman oikeusjaoston yhteisraportti. Raporttia (jonka voi ostaa painettuna Stakesista, p. 09/39672190, tai lukea netistä, osoite www.stakes.fi) tutkailemalla alkaa selkiytyä, mistä tässä hankkeessa oikein on kysymys.

Ensinnäkin tarkoitus näyttää olevan hahmotella hyvinvointivaltion sekä "ylä"– että "ala"rajat. Tämä Oikeus ja kohtuus keskittyy alarajoihin: millainen perusturvan ja -hoivan täytyy vähintään olla, jotta Suomi voisi edelleen nimittää itseään pohjoismaiseksi hyvinvointivaltioksi. (Yläraja puolestaan kysyy, kuinka pitkälle julkinen vastuu ulottuu.) Täällä pohjoisessa on tällä vuosituhannella mennyt keskimäärin hyvin, mutta toisin kuin muissa Pohjoismaissa nimenomaan Suomessa juuri alarajalla on ongelmia. Niiden peruslähde on sitkeä rakennetyöttömyys, joka on säteillyt ja säteilee moneen suuntaan.

Toiseksi raportti on selkeä ja kompakti (42 sivua), ehdotukset ovat konkreettisia ja maltillisia, ja niiden kustannusvaikutukset on laskettu (siltä osin kuin on voitu). Ehdotusten päälinja tähtää sosiaaliturvan vähimmäisetuuksien tason nostamiseen eli suhteellisen köyhyyden vähentämiseen. "Köyhimmät eivät pääse osalliseksi talouskasvusta ilman erillistä korjausohjelmaa", sanoo Matti Heikkilä (HS 3/10). Raportti ilmiselvästi haluaa todella ja seurattavissa olevalla tavalla vaikuttaa.

Mihin? Paitsi yleiseen mielipiteeseen myös ja nimenomaan maan tulevan hallituksen ohjelmaan ja politiikkaan. Hankkeen aikarajan asettaminen vuoden 2006 loppuun ei ole sattuma, raportit halutaan ensi kevään hallitusneuvottelujen pohjapapereiksi. Joten: Stakesin hanke on laajamittainen ja kertakäyttöinen think tank –operaatio, jolla olemassa oleva tietopohja on nimekkään asiantuntijajoukon avulla jalostettu välittömiksi sosiaalipoliittisiksi tavoitteiksi. Näin luodaan paitsi valmista ainesta myös poliittista painetta tuleviin kabinettipöytiin.

Eikö Stakes näin ole potkimassa yli laidan eli ylittänyt valtuutensa ja ryhtynyt politikoimaan? Ei, vaan päinvastoin. Hyvinvointivaltion rajat -projekti toteuttaa painokkaasti Stakesin lakisääteisiä tehtäviä, joihin kuuluu paitsi tiedon tuottaminen ja välittäminen myös köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentämiseen vaikuttaminen.

Stakesin lakisääteinen velvollisuus on "sosiaalipolitikoida". Ja jos minulta kysytään, tämä projekti kaikkinensa on yksi komeimmista, mitä Stakes on saanut aikaan.