VIINAN VEROALE
12.10.2006
Maan hallituksen viinan veroalepäätös syksyllä 2003 oli valinta kahden pahan välillä tilanteessa, jossa Virosta oli tulossa EU:n jäsen: joko turistiviinan hyökyaalto Suomenlahden yli tai sitten (veroalen myötä) Alkon viinamyynnin kasvu (vrt. pääkirjoitus YP 4/03).
Hallitus oli ”Sofien valinnassa” eli tilanteessa, jossa valinta on periaatteessa mahdoton, mutta se kuitenkin oli pakko tehdä: teki niin tai näin, seurauksena on alkoholin kulutuksen kasvu ja armoton arvostelu.
Hallitus valitsi viinan kotimaisen veroalen ja onnistui torppaamaan turistiviinan tulvan – mutta samalla Alkon myymän viinan ja sen mukana haittojen kokonaismäärä tietysti kasvoi. Niin paljon, että nyt sekä kansalaismielipide että kaikki puolueet ovat valmiita nostamaan viinaveroa.
Ja juuri niin viimeistään nyt pitäisi tehdä – asteittain, tarkkailemalla koko ajan turistiviinan käyttäytymistä. Viinan veroale ei ollut virhe. Se oli akuutti kriisitoimenpide, jolla ehkäistiin turistiviinan muuttuminen pysyväksi valtavirraksi. Veroalen ansiosta matkustajatuonti on pysynyt suhteellisen matalalla tasolla ja mieluummin laskee kuin kasvaa. Tie on ollut jo jonkin aikaa avoin verotason vähittäiselle hinaamiselle ylöspäin (vrt. pääkirjoitus YP 3/05).
Eduskunnassa kaikki puolueet ovatkin ilmoittaneet tänä syksynä halunsa viinaveron pikaiseen nostoon – paitsi kahden suuren hallituspuolueen kellokkaat Eero Heinäluoma ja Matti Vanhanen, jotka haluavat siirtää korotuspäätöksen vaalien yli eli seuraavalle hallitukselle.
Miksi? Eduskunnan välikysymyskeskustelussa keskiviikkona Heinäluoma perusteli niin, että Suomi EU:n puheenjohtajamaana pyrkii ensin korottamaan alkoholin vähimmäisverotasoa koko EU:ssa (HS 12/10).
Mikä peruste tämä on? Suomi ei puheenjohtajakaudellaan missään tapauksessa kykene nostamaan viinan minimiverotasoa lähellekään Suomen omaa tasoa. Ja eikö olisi niin päin, että aloittamalla veroylen nyt Suomi antaisi pontta vähimmäisverotason korotuspyrkimyksilleen ja vahvistaisi samalla Suomen asemaa yhtenä edelläkävijämaista, joista EU:n alkoholipoliittisesti takapajuiset maat voisivat ottaa oppia?
12.10.2006
Maan hallituksen viinan veroalepäätös syksyllä 2003 oli valinta kahden pahan välillä tilanteessa, jossa Virosta oli tulossa EU:n jäsen: joko turistiviinan hyökyaalto Suomenlahden yli tai sitten (veroalen myötä) Alkon viinamyynnin kasvu (vrt. pääkirjoitus YP 4/03).
Hallitus oli ”Sofien valinnassa” eli tilanteessa, jossa valinta on periaatteessa mahdoton, mutta se kuitenkin oli pakko tehdä: teki niin tai näin, seurauksena on alkoholin kulutuksen kasvu ja armoton arvostelu.
Hallitus valitsi viinan kotimaisen veroalen ja onnistui torppaamaan turistiviinan tulvan – mutta samalla Alkon myymän viinan ja sen mukana haittojen kokonaismäärä tietysti kasvoi. Niin paljon, että nyt sekä kansalaismielipide että kaikki puolueet ovat valmiita nostamaan viinaveroa.
Ja juuri niin viimeistään nyt pitäisi tehdä – asteittain, tarkkailemalla koko ajan turistiviinan käyttäytymistä. Viinan veroale ei ollut virhe. Se oli akuutti kriisitoimenpide, jolla ehkäistiin turistiviinan muuttuminen pysyväksi valtavirraksi. Veroalen ansiosta matkustajatuonti on pysynyt suhteellisen matalalla tasolla ja mieluummin laskee kuin kasvaa. Tie on ollut jo jonkin aikaa avoin verotason vähittäiselle hinaamiselle ylöspäin (vrt. pääkirjoitus YP 3/05).
Eduskunnassa kaikki puolueet ovatkin ilmoittaneet tänä syksynä halunsa viinaveron pikaiseen nostoon – paitsi kahden suuren hallituspuolueen kellokkaat Eero Heinäluoma ja Matti Vanhanen, jotka haluavat siirtää korotuspäätöksen vaalien yli eli seuraavalle hallitukselle.
Miksi? Eduskunnan välikysymyskeskustelussa keskiviikkona Heinäluoma perusteli niin, että Suomi EU:n puheenjohtajamaana pyrkii ensin korottamaan alkoholin vähimmäisverotasoa koko EU:ssa (HS 12/10).
Mikä peruste tämä on? Suomi ei puheenjohtajakaudellaan missään tapauksessa kykene nostamaan viinan minimiverotasoa lähellekään Suomen omaa tasoa. Ja eikö olisi niin päin, että aloittamalla veroylen nyt Suomi antaisi pontta vähimmäisverotason korotuspyrkimyksilleen ja vahvistaisi samalla Suomen asemaa yhtenä edelläkävijämaista, joista EU:n alkoholipoliittisesti takapajuiset maat voisivat ottaa oppia?
posted by Matti Virtanen | 10:13
0 Comments:
Lähetä kommentti
<< Home