TULEVAISUUDESTA II
22.1.2007


Juuri nyt näyttää siltä, että tasavallan tulevaisuus on aika valmiiksi raamitettu – myös sääolojen puolesta (vrt. edellinen blogijuttu).

Riihimäkeläinen sääprofeetta Veikko Männistö, 73, antoi Aamulehdelle kuukausi sitten (19.12.06) haastattelun, jossa ennusti mm. seuraavaa:

”Joulu on musta ja uusi vuosi nollan vaiheilla. 20. tammikuuta Pori–Tampere–Kotka-linjan alapuolella alkaa pakastaa ja sataa vähäistä lunta.”

Viime viikonlopun kynnyksellä Aamulehti kävi uudelleen haastattelemassa Männistöä ja saattoi otsikoida (20.1.07):

”Veikon ennustus osui nappiin”

Jo joulukuussa Veikko Männistö ennusti sääolojen kehityksen koko kevään ajalta, eikä ennuste tammikuun haastattelussa ollut muuttunut. Edessä on Männistön mukaan pitkä kylmä kevät:

– Helmi- ja maaliskuu ovat kunnon talvikuukausia, lunta tulee näinä kuukausina, mutta ei tolkuttomasti;

– huippupakkasia ei tänä talvena tule, mutta 20–25 asteessa käydään;

– vielä huhtikuussa on talven tuntua ja vappuna saattaa hyvinkin olla lunta;

– Etelä-Suomen roudasta tulee syvä, toukotöihin päästään aikaisintaan 10. toukokuuta.

Veikko Männistö on ennustanut säätä jo 45 vuotta ja käyttää havaintoaineksenaan luonnon tarjoamia johtolankoja: mm. lintujen lentoreittejä, hirvien liikehdintää, talviajan myrskyjen ajoittumista – ja syvällä maassa olevia kiviä. Erityisen vakuuttavilta mittareilta tuntuvat nämä kivet. Jos suuri kivi on maan sisällä kuin jäävuori (siis vain pieni osa maan pinnalla ja sen pinta on puhdas eli ei sammalta) ja ensilumi sulaa sen päältä pois, talvi ei vielä ole tulossa – ja päinvastoin (ei tarvitse olla fysiikan lisensiaatti ymmärtääkseen, mihin tämä päättely perustuu).

Joten: viimeistään toukokuun 10. päivä palaan Veikko Männistön roknoosiin. Jos ennusteen loppuosa pitää yhtä hyvin kuin alkuosa, ilmatieteen laitoksen pitkän aikavälin ennusteiden osasto lienee syytä alueellistaa Riihimäelle.