AIKUISVIIHDETTÄ
2.2.2007
Tuli eilen illalla katsottua aikuisviihdettä eli TV1:n ensimmäistä vaalikeskustelua, jossa mukana olivat nyky-eduskunnassa olevien puolueiden puheenjohtajat. Syntyi kolme johtopäätöstä.
Ensinnäkin jos muistikuvat aiempien vaalien vastaavista keskusteluista yhtään pitävät paikkaansa, tämä nyt käyty oli yllättävän korkeatasoista eli konkreettista: puhuttiin selkeistä tavoitteista, niiden vaihtoehdoista ja niiden seurausvaikutuksista.
Toiseksi lähes kautta linjan oli lyönyt se ajatus, että ensi vaalien jälkeen on vakinaisen palkansaajaväestön ulkopuolella olevien vuoro. Lähimenneisyydessä verohelpotukset ja työllisyyden paraneminen ovat helpottaneet ja parantaneet nimenomaan työssä olevien asemaa, kun taas palkkatyön ulkopuolella tai sen sisällä vain pätkittäin olevat eli pitkälti sosiaaliturvan varassa elävät ovat jääneet pahasti jälkeen. Juuri tätä piirrettä viime aikojen kehityksessä ovat korostaneet Stakesin organisoiman ja Matti Heikkilän vetämän ”Hyvinvointivaltion rajat” –projektin monet raportit viime syksynä.
Kolmanneksi pisti silmään Eero Heinäluoman lähes uudestisyntynyt olemus. Kyynisen mafioson ja SAK-liturgiaa suoltavan puppugeneraattorin leiman osakseen saanut mies puhui nyt elävästi, selkeästi ja innostuneesti. Heinäluoman mukaan tulevalla kaudella olennaista eivät ole verohelpotukset, vaan katveeseen jääneiden aseman kohentaminen ja ennen kaikkea hyvinvointipalvelujen rahoituksen parantaminen. Silmiinpistävän hyvin Heinäluoma pelasi yhteen kristillisdemokraattien Päivi Räsäsen kanssa: molempien mielestä tärkeintä jatkossa on vanhusväestön palvelujen turvaaminen.
Tämä johti miettimään tulevan hallituksen pohjavaihtoehtoja. Tällä hetkellä varsin todennäköiseltä vaikuttaa, että runko tulee oleman punamulta. Mutta entä apupuolueet? Stefan Wallin vaikuttaa niin fiksulta mieheltä, että RKP lienee taas kerran mukana.
Todennäköiseltä vaikuttaa, että tätä nykyistä hallituspohjaa täydennetään yhdellä tai kahdella keskisuurella puolueella. Jos Päivi Räsäsen kristillisdemokraatit vaaleissa menestyvät hyvin, he saattavat hyvinkin tulla mukaan – kuten ehkä myös Timo Soinin perussuomalaiset, jos ääniä kertyy roimasti.
Vihreiden ja vasemmistoliiton osalta näyttää synkemmältä. Jos jompi kumpi otettaisiin mukaan, pitäisi ottaa toinenkin – siitä luullakseni punamultapuolueet pitäisivät huolen. Ja jos molemmat tulevat mukaan, muille ei jää tilaa.
Pitkälti riippunee siitä, miten kukin keskisarjan puolue vaaleissa menestyy. Todennäköiseltä tuntuu se, että parhaiten menestyvä keskisarjalainen tulee mukaan, ja kaikki muu järjestyy tältä pohjalta.
2.2.2007
Tuli eilen illalla katsottua aikuisviihdettä eli TV1:n ensimmäistä vaalikeskustelua, jossa mukana olivat nyky-eduskunnassa olevien puolueiden puheenjohtajat. Syntyi kolme johtopäätöstä.
Ensinnäkin jos muistikuvat aiempien vaalien vastaavista keskusteluista yhtään pitävät paikkaansa, tämä nyt käyty oli yllättävän korkeatasoista eli konkreettista: puhuttiin selkeistä tavoitteista, niiden vaihtoehdoista ja niiden seurausvaikutuksista.
Toiseksi lähes kautta linjan oli lyönyt se ajatus, että ensi vaalien jälkeen on vakinaisen palkansaajaväestön ulkopuolella olevien vuoro. Lähimenneisyydessä verohelpotukset ja työllisyyden paraneminen ovat helpottaneet ja parantaneet nimenomaan työssä olevien asemaa, kun taas palkkatyön ulkopuolella tai sen sisällä vain pätkittäin olevat eli pitkälti sosiaaliturvan varassa elävät ovat jääneet pahasti jälkeen. Juuri tätä piirrettä viime aikojen kehityksessä ovat korostaneet Stakesin organisoiman ja Matti Heikkilän vetämän ”Hyvinvointivaltion rajat” –projektin monet raportit viime syksynä.
Kolmanneksi pisti silmään Eero Heinäluoman lähes uudestisyntynyt olemus. Kyynisen mafioson ja SAK-liturgiaa suoltavan puppugeneraattorin leiman osakseen saanut mies puhui nyt elävästi, selkeästi ja innostuneesti. Heinäluoman mukaan tulevalla kaudella olennaista eivät ole verohelpotukset, vaan katveeseen jääneiden aseman kohentaminen ja ennen kaikkea hyvinvointipalvelujen rahoituksen parantaminen. Silmiinpistävän hyvin Heinäluoma pelasi yhteen kristillisdemokraattien Päivi Räsäsen kanssa: molempien mielestä tärkeintä jatkossa on vanhusväestön palvelujen turvaaminen.
Tämä johti miettimään tulevan hallituksen pohjavaihtoehtoja. Tällä hetkellä varsin todennäköiseltä vaikuttaa, että runko tulee oleman punamulta. Mutta entä apupuolueet? Stefan Wallin vaikuttaa niin fiksulta mieheltä, että RKP lienee taas kerran mukana.
Todennäköiseltä vaikuttaa, että tätä nykyistä hallituspohjaa täydennetään yhdellä tai kahdella keskisuurella puolueella. Jos Päivi Räsäsen kristillisdemokraatit vaaleissa menestyvät hyvin, he saattavat hyvinkin tulla mukaan – kuten ehkä myös Timo Soinin perussuomalaiset, jos ääniä kertyy roimasti.
Vihreiden ja vasemmistoliiton osalta näyttää synkemmältä. Jos jompi kumpi otettaisiin mukaan, pitäisi ottaa toinenkin – siitä luullakseni punamultapuolueet pitäisivät huolen. Ja jos molemmat tulevat mukaan, muille ei jää tilaa.
Pitkälti riippunee siitä, miten kukin keskisarjan puolue vaaleissa menestyy. Todennäköiseltä tuntuu se, että parhaiten menestyvä keskisarjalainen tulee mukaan, ja kaikki muu järjestyy tältä pohjalta.
0 Comments:
Lähetä kommentti
<< Home